Suomessa rakennetaan yhä lähes pelkästään betonisia kerrostaloja, vaikka puurakenteiset pientalot olisivat sekä ympäristön että asukasviihtyvyyden kannalta parempi vaihtoehto..
Suomalainen kaupunkirakentaminen ja asukkaiden asumistoiveet eivät kohtaa, sanoo Siparila Oy:n toimitusjohtaja Juha Sojakka.
– Kaupunkien keskustoihin rakennetaan lähes pelkästään kerrostaloja, vaikka pientaloissa viihdytään kerrostaloja paremmin, Sojakka sanoo.
Kerrostalojen suosiminen yksipuolistaa suomalaista rakennuskantaa. Tällä hetkellä maamme on Espanjan jälkeen Euroopan toiseksi kerrostalovaltaisin maa.Nykyinen kerrostaloja suosiva rakentamistapa ohjaa myös voimakkaasti betonirakentamiseen, mikä ei ympäristön kannalta ole ongelmatonta. VTT on arvioinut, että betonikerrostalon hiilijalanjälki on noin 75 prosenttia suurempi kuin vastaavanlaisen puukerrostalon. Omakotitaloissa puu on yhä yleisin runkomateriaali mutta omalla tontilla sijaitseva omakotitalo ei enää ole uuden sukupolven tavoite.
– Nuoret aikuiset haluavat vakioituja asumiskustannuksia, eivät suurta asuntolainaa ja yllättäviä remonttikuluja.
Taloyhtiömuotoinen pientalo on viihtyisä ja ympäristöystävällinen
Sojakan mukaan uusi, taloyhtiömuotoinen pientaloasumisen malli tarjoaa vastauksen rakentamisen ongelmiin. Mallissa tiiviisti toistensa läheisyyteen sijoitetut puurakenteiset rivi- tai pientalot muodostavat 20–50 asunnon taloyhtiön, joka huolehtii piha-alueista, huoltotöistä sekä jätehuollosta kiinteällä kuukausimaksulla.
Matala ja tiivis rakentaminen sopii kasvukeskuksien esikaupunkivyöhykkeelle lisäämään kodinomaisuutta ja kohottamaan asumismukavuutta. Se on tilan käytön kannalta optimaalinen, sillä yhdelle omakotitalotontille voidaan sijoittaa useampi pientalo. Puurakenne nostaa asumisen viihtyisyyttä ja on ympäristön kannalta kestävä vaihtoehto, sillä puurakenteet toimivat pitkäaikaisena hiilivarastona.
Pientaloasumisen murros on nurkan takana
Lukuisista hyödyistään huolimatta pientaloasumiseen perustuvia rakennusprojekteja on Suomessa toistaiseksi toteutettu vähän. Niiden yleistyminen edellyttäisi Sojakan mukaan muutosta sekä kaavoituskäytännöissä että rakennusliikkeiden asenteissa. Erityisesti suuret rakennusliikkeet pitäisi saada kiinnostumaan puurakentamisesta, jotta asuntorakentamista rahoittavat sijoittajat vakuuttuisivat konseptista.
Sojakka itse uskoo, että tämä on ajan kysymys.
– Eivät ihmiset halua asua päällekkäin. Yleinen trendi ohjaa kohti pientaloasumista mutta muutos, joka jo nyt näkyy esimerkiksi Hollannissa ja Pohjois-Amerikassa, tulee meille viiveellä.
