80-vuotiaan Helsingin Olympiastadionin remontti valmistui kesällä 2020. Peruskorjattavaa alaa oli 40 315 neliötä, ja uusia tiloja rakennettiin yli 19 000 neliötä. Aiemmin sisätilaa on ollut 20 000 neliötä. Remontin jälkeen sitä on lähes kaksinkertainen määrä. Remontin yhteydessä uudistettiin myös julkisivu, josta vastasi materiaalien ja asennuksen osalta Siparila. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kansallismonumentin puu-ulkoverhous toteutettiin mahdollisimman samalaisena kuin alkuperäinen verhous. Remontissa julkisivujen puuverhoukset uusittiin vanhan mallin mukaisina, mutta korottaen kaksi metriä, jotta uudet katsomokatokset saatiin piiloon julkisivun taakse.
Haasteena kalteva ja kaartuva julkisivu
Rakenteellisesti aiempaa korkeammalle kurottava puujulkisivu on toteutettu itsenäisellä tukirakenteella, johon runkorakenne ja puu-ulkoverhous kiinnitettiin. Stadionin julkisivun korjaustyön suurin vaikeus oli julkisivun haastava muoto: ulospäin kallistuvat seinäpinnat erityisesti kaarteiden osalta.
– Tämä on kyllä ehdottomasti haastavin kohde, mitä olemme olleet koskaan tekemässä. Erityisesti mitoitus ja runkotyöt ovat aiheuttaneet kovasti säätöä. Kun yhdessä työvaiheessa tehdään pieni poikkeama, se kertautuu moninkertaisena ulkopintaan päin tullessa, kertoo Siparilan myyntijohtaja Olli Prättälä erikoisprojektin tuomista haasteista.
Korkealla tapahtuva asennustyö toi myös oman turvallisuushaasteensa. Koska telineiden rakentaminen ei ollut mahdollista, asentajat tekivät työtään yläilmoissa kuukulkijan ja saksilavojen päältä. Turvallisuussyistä työn alla oleva alapuolinen alue oli täysin suljettu muilta työmaan työntekijöiltä.
Fiksusti uutta – vanhaa kunnioittaen
Olympiastadionin ulkoverhous on toteutettu mahdollisimman samankaltaisena kuin alkuperäinen esikuvansa. Jo tarjouspyyntövaiheessa Siparila toimitti yhteensä yhdeksän, eri sävyissä ja eri tavalla käsiteltyä testiseinän palaa, jotka sijoitettiin Olympiastadionin eteläpäädyn seinään kahdeksi kuukaudeksi säiden armoille. Testi osoitti, että pintakäsittely vastaa erittäin hyvin korkeita laatuodotuksia. Siparilan kehittämän tuotteen leveyttä muokattiin hieman, jotta se vastaisi mahdollisimman hyvin alkuperäistä.
– Voin sanoa, että tämä ei ole ollut ihan perustekemistä, sillä koko ajan pitää olla kieli keskellä suuta. Työ vaatii todellisia kirvesmiehen taitoja ja ennakoivaa otetta – seuraavat vaiheet on pidettävä koko ajan kirkkaana mielessä, sillä virheet kostautuvat työn edetessä, paljastaa Prättälä.
Ylpeydellä suomalaisesta puusta
Olympiastadionin ulkoverhous on toteutettu suomalaisesta PEFC-sertifioidusta, hienosahapintaisesta kuusilaudasta. Normaalia hienommassa hienosahapinnassa maalipinta pysyy rouheampaa pintaa paremmin, tuoden ulkoverhoukselle vaadittavaa säänkestävyyttä haastavissa olosuhteissa. Olympiastadionin ulkoverhous käsittää valtavat 9000 m² seinäpinta-alaa. Kokonaiskuusisahatavaran määrä julkisivussa on 500 m³, mikä vastaa 7 rekkakuormallista puuta tai yli 50 omakotitalon rakentamista puulla. Laskennallisesti Olympiastadionin puu-ulkoverhous sitoo lähes 400 hiilidioksiditonnia elinkaarensa aikana. Ulkoverhouksen paneelit käsiteltiin teollisesti valvotuissa olosuhteissa Siparilan Vaajakosken ja Myllykosken tehtailla. Kajaanin tehtaalta valmistui valmiiksi maalatut tuulensuojalevyt ja Parkanon tehdas vastasi sisätilojen koivusta valmistetuista rimakatoista. Kiinnitysjäljet peittävä viimeinen maalipinta on maalattu asennetun julkisivun pintaan työmaalla.
Olympiastadionin ulkoverhouksen parissa työskenteli 17 rakentamisen ammattilaista. Vuonna 2020 Olympiastadion näyttää ulospäin lähes samanlaiselta kuin 1952 olympialaisten jälkeen.
